Hyvä ELÄMÄ – Kehittäjän mieli

Kun mietitään ihmisen tarpeita (turvallisuus, saavutukset, yhteistyö, ymmärrys, luovuus, moraaliarvot ja henkinen täyttymys), tässä meillä Foibekartanossa Hyvän elämän valmentajat toimivat innoittajina ja toivon tuojina asukkaille ja Hyvän elämän esimiehet/valmennuspäälliköt valmentajille taas kannustajina ja oppaina.

1480721169589

Ikäihmisten HyväElämä koostuu arjen pienistä iloista, kiireettömyydestä, välittämisestä ja läsnäolosta. Elämä on tässä ja nyt. Tämä korostuu etenkin asukkaillamme, joilla on muisti heikentynyt. Tutut ihmiset ja tuttu ympäristö on kaiken A ja O, ne luovat turvallisuuden tunteen. Tietyt rutiinit on oltava, mutta siinä lomassa voi olla uusia juttuja. Näiden uusien asioiden tulisikin nousta asukkaiden toiveista ja totutuista tavoista. Valmentajien haaste onkin asennemuutos perinteisestä hoidettava-hoitaja  kulttuurista poispääseminen. Tehdään asioita rinta rinnan, ei puolesta. Esimerkiksi valmentajat eivät annostele ruokia valmiiksi lautasille (=laitos) , vaan asukkaat ottavat itse (=koti). Tai mennään joskus ravintolaan syömään (=elämys)!

Lisätään arkeen elämyksiä, monipuolistetaan tapahtumatarjontaa ja tässäkin otetaan asukkaat mukaan sekä suunnittelemaan että toteuttamaan. Kaikki osallistuvat ja saavat onnistumisen ilon. Yhteistyössä on voimaa! 

img_20160419_102313

Lisätään moniammatillisuutta ja vapaaehtoistyötä, kootaan erisukupolvet yhteen. Näin saadaan monenlaista osaamista, hyödynnetään kiinnostuksen kohteet. Jokaisen panos on tärkeä. Ja kun tuntee olevansa tärkeä, saa mielihyvää (=HyväElämä).

Muuttuva maailma tarjoaa omat haasteensa. On oltava ajan hermolla. Nyt digitaalisuus on päivän sana. Tätä on tuotu Foibekartanon arkeen voimakkaasti. Mm. asukkailla on tabletit, Periscopalähetyksiä tehdään usein, päivän uutisia luetaan digilehdistä ja twiittejä laitetaan päivän tapahtumista. Ikäihmisille tämä kaikki on vierasta ja tässä jälleen valmentajien osuus korostuu. Opetellaan yhdessä ja tutustutaan digitaalisen maailman saloihin. Sieltä löytyy vaikka mitä. Ja tabletista löytyy kamerakin! Voi sitä ihmetystä, kun ruudulla näkyy oma naama!

img_20160126_142838

Muutos on nopeaa. Kehittäjän mielen on pystyttävä sietämään epävarmuutta ja  kaaostakin. Epäonnistumisiakin tulee, mutta niistä päästään yli, kun taustalla on henkinen järjestys (=tarpeiden täyttyminen, HyväElämä).

Salla Seppänen ja Kirsi Virta

Foibekartano, Kotitalo1

Sote tulee, oletko valmis?

Sote uudistuksessa korostuu asiakkaan valinnanvapaus. Asiakas saa päättää minne tahtoo hoitoon. Tulevaisuudessa kilpailussa pärjäävät palvelutuottajat, joilla on hyvä lämmin työote ja työyhteisössä vallitsee hyvä yhteishenki. Miten me suomalaiset sosiaali-ja terveysalan matalapalkkaiset tasapäiset ”puurtajat” mahdammekaan pärjätä? Kilpailu asiakkaista ja työntekijöiden keskinäisestä paremmuudesta on jo kova paikka monelle hoitajalle kun työtä ei kuitenkaan suoriteta tasapäisesti, vaan toiset ovat eittämättä parempia työssään kuin toiset ja tulevat saamaan ehkä parempaa palkkaakin tulospalkkion muodossa. Sitten vielä työyhteisössä voi olla vielä pienemmällä palkalla työskentelevä hoiva-avustaja, joka tekee työtään suurella rakkaudella asiakkaisiinsa ja on kaikkien asiakkaiden suosima.

wp_20140616_002

Valinnanvapaus on hieno asia ja työntekijöiden kohtaamien haasteiden lisäksi myös asiakkaita pitää kouluttaa palveluiden käyttäjäksi. Työskentelen mielenterveyskuntoutujien tehostetussa asumispalvelussa, josta on vielä pitkä matka asiakkaan aitoon valinnanvapauteen. Asiakas, jolla on ollut pitkään mielenterveysongelmia on tottunut, että hänen asioistaan päätetään ja ajan myötä moni oma mielipide ja toive on unohtunut ja viranomaisen / hoitajan tahto on muuttunutkin omaksi tahdoksi. Itsetunto ja oma identiteetti on hävinnyt ja tällöin lähdetään näitä asioita rakentamaan, jotta asiakas pystyy tekemään ratkaisuja, jotka liittyvät omaan hyvinvointiin ja palveluihin. Prosessit ovat pitkiä ja tähän kuvioon sopivat huonosti erilaiset muutokset kuten asumisen,  henkilökunnan, terapian  muutos kilpailutuksen kautta.

Sosiaali- ja terveysala on suuren murroksen edessä monella tavalla. Moni asia tulee muuttumaan ja vanhat rakenteet ja ASENTEET joutavat romukoppaan halusimmepa tai emme ja toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin. Suomen pohjoismaista hyvinvointivaltiota on rakennettu menestyksekkäästi vuosikymmeniä, mutta mikään hyvä ei kestä ainiaan, vaan aina tarvitaan uusia toimintatapoja ja kaikella on aikansa ja sen jälkeen koittaa uusi aika.

12.12.2016 Päivi Tjäder

Tonttumaista Energiaa

Haastevideoista sain kipinän Tiina Palorannan videosta ‘Innostus ja palaute’ sekä Kirsi Parhankankaan videosta ‘Mikä on sinun asenteesi?’.img_2285

Näissä kiteytettynä puhuttiin vikkelästä, reippaasta ja ja iloisesta työelämästä sekä positiivisella asenteella ajattelusta. Näistä tulee mieleen väkisinkin näin joulun alla työteliäät ja ikiahkerat, aina iloiset joulutontut. Kyllä vain – joulutontut! Toki rempseällä asenteella voisi olla helppo porskuttaa yksi kuukausi, joulukuu, mutta haasteeksi tietysti muodostuu miten tämä ilo ja innostus ylläpidetään koko vuosi, ja vielä vuodesta toiseen. Omalla asenteella sekä ilon jakamisella positiivisen palautteen kautta voisimme tartuttaa tämän kanssatonttuilijoillemme. Haasteessa pohdittiin myös sitä, että herkästi tulee pohdittua muiden kurjaa asennetta ja asennoitumista. Tässäkin pitäisi varmaan ottaa vinkkiä niiltä tontuilta, heitä ja heidän olemassaoloaan kun jatkuvasti kyseenalaistetaan.. Eli josko siis pyrinkin pohtimaan vain omaa asennoitumista ja omaan asenteeseen vaikuttavia seikkoja. Tekemällä itsestä hyvältä tuntuvia asioita kannustan myös muita samaan, saaden aikaan muutostakin tukevaa iloista ilmapiiriä. 

Oikealla asenteella, joka päivä

Haasteessa kysyttiin, miten kukin meistä voisi parantaa omaa asennettaan ja vaikuttaa siihen, että työilmapiiri olisi positiivinen. Suomalaiset viettävät elämästään noin 30 vuotta töissä. Useimmat päivittäin ja suuren osan päivästään. Ei siis ole täysin yhdentekevää millainen ilmapiiri ja vuorovaikutus työpaikalla vallitsee. Ajatellaan, että luova ja inspiroiva ilmapiiri tuottaa tuloksellisuutta, mutta luovuus vaatii kukkiakseen ympärilleen sallivan, positiivisen ja turvallisen yhteisön. Kysymys on merkittävä, mutta samalla monimutkainen.

dsc_0865-1

Jokaisen meistä toimintatapoihin vaikuttaa oman persoonan lisäksi myös menneisyys. Kuten haasteessa todetaan, on hyvä pysähtyä miettimään, onko jokin oma toimintatapa vain vanha jäänne, josta voisi kenties luopua. Pyrkimys tähän on hyvä, mutta oman mielipiteen kyseenalaistaminen, erimielisyyksien salliminen ja ymmärtämiseen pyrkiminen vaatii tasapainoista ja vahvaa itsetuntoa. Hyvinvoiva ihminen jaksaa olla positiivinen, ymmärtäväinen ja salliva.

Aina muu elämä ja menneisyys eivät kuitenkaan pysy työyhteisön ulkopuolella. Siinä missä positiivisen asenteen ja kannustavan ilmapiirin ruokkiminen on suotavaa, on työyhteisön annettava tilaa myös inhmillisyyden toiselle äärilaidalle: surulle ja alavireelle. Todellinen vahva työyhteisö ymmärtää myös vaikeuksia ja elämän nurjia puolia, sillä ihmisen vahvuus syntyy myös vastoinkäymisistä.

Jos siis pysähdymme päivittäin miettimään, miten toisimme iloa ja positiivisuutta työyhteisöömme, voisimme myös pysähtyä päivittäin miettimään, miten työyhteisömme jäsenet voivat. Positiivisuutta voi luoda myös se, että antaa toiselle tilaa olla olematta positiivinen, jos elämä sellaista vaatii.

Mieti onko kokous järkevä

Olemme Anne Huovisen Luova Tuho videosta samaa mieltä pikkupalavereista ja yleensä turhista kokoontumisista missä puhutaan paljon, mutta sanotaan vähän. Ns. käytäväpalaverit on hyvä tapa käydä läpi päivittäisiä asioida.Aikaa säästetään ja asiallisiakin päätöksiä voi syntyä. Kuitenkin eletään digiaikaa ja asiat  hoitu ja siirtyy edeenpäin sähköpostitse. Tieto kulkee nopeasti. Kerran kuukaudessa pidetään talouskokous (mikä on kokonaisuudessa oikea, mutta esimiesaluettain esiintyy virheitä), missä käsitellään edelliseen kuukauden tulos ja tulevia käytännön asioida.

Jos kuitenki on pakko pitää kokous (ASAP tilanne) aikaa on varattu siihen pari tuntia ja asiat saadaan selvitettyä lyhyemmässä ajassa, niin voidaan  kokous myös päättää.

Helsinki 9.12.2016. Kay Krimm, Luule Mihailova

Mikä on sinun asenteesi?

Kirsi Parhankangas heitti haasteen.

Haaste oman asenteen tarkasteluun ja onko oma asenne ja suhtautuminen enää nykyhetkeen sopivaa. Mitä ja kuinka paljon voitaisiin saavuttaa pelkällä asenne muutoksella? Antaisiko suvaitsevaisempi ja positiivisempi asenne tilaa erilaisille ajatuksille ja lisäisikö se innovaatioita? Motivoisiko ja toisiko mielekkäämmän työilmapiirin? 

asenne-johtajuus-alkaa-ihmisest-6-638asenne-johtajuus-alkaa-ihmisest-13-638imagesnuoret-ekonomit-tunnista-taitosi-paljasta-piilevt-kykysi-kulmalaportman-2016-10-638saara-aalto-7-parasta-kulisseissa-6

Itsetunnon ja omien ajatusten voimaannuttaminen ja minäkykeneväisyys on iso haaste omassa työssäni. Miten saadaan pitkäaikaistyöttömät luottamaan omiin mahdollisuuksiinsa takaisin työmarkkinoille. Miten saada heidät ohjautumaan takaisin työpolulle ja innostumaan omien kykyjen mukaisista töistä ja vielä töistä, jotka on realistista saada tässä nyky-yhteiskunnassa. Olen aina miettynyt, että asenne ratkaisee kaikessa, mitä elämältä haluaa saavuttaa. Kyky ylläpitää tahtotila asioiden saavuttamiseksi ja pystyä, elämän eteen heittämistä haasteista huolimatta, pitämään nämä ajatukset kirkkaina, luottavaisina ja positiivisina. Tämä on ihmismielen haaste. Samalla miettien mihin omat voimavaramme riittävät ja hyväksyminen niiden riittävyydestä. Osata pysähtyä ja elää tässä hetkessä. Tunnistaa mitä haluaa ja missä tilanteissa on onnellinen. Hakeutua tilanteisiin, jotka tuovat iloa ja mikä tärkeintä asennoitua postiivisella mielellä.  Silloin maailma on avoinna ja kaikki tuntuu mahdolliselta.

Jenni

kehu ja anna hyvää palautetta sille joka on tehnyt jotain hyvää

Otan vastaan Tiina Palorannan haasteen: “kehu ja anna hyvää palautetta sille joka on tehnyt jotain hyvää, vienyt työelämää eteenpäin”. Tiina Palorannan haaste löytyy TÄÄLTÄ.

img_20161205_221016

Kannustamalla, innostamalla ja rohkaisemalla voimaannutamme toisiamme ja lisäämme jaksamista. Positiivisuus kasvaa ja vaikuttaa tyytyväisyyteen elämässä sekä vähentää sairauksia ja työstä poissaoloja. Innostavassa ja iloisessa työyhteisössä palautuminen tapahtuu nopeammin. Yhdessä luomme ilon ja merkityksen työyhteisöömme toinen toisiamme arvostaen ja tukien. Hyvä työilmapiiri edistää myös asiakkaan hyvinvointia ja hyvää elämää.

-Kaisa Osolanus

Henkilöstöjohtamisen tuotteistaminen asiakaslähtöisesti

Olen Marjatta Komulainen, Metropolian ylemmän ammattikorkeakoulun johtamisen lehtori. Erityisosaamisalueeni on henkilöstöjohtaminen. Minulla on pitkä kokemus henkilöstön kehittämisestä erityisesti kunta-alalta. Metropoliassa olen ollut viisi vuotta. Harrastan kuntoliikuntaa ja koulutus on intohimoni.

Osallistuin Tamoran ja Metropolian tuotekehityskoulutukseen ja koulutuksen aikana olen tuotteistanut esimies- ja johtamiskoulutuksia meille Metropoliaan. Koulutukset pitävät sisällään modernia esimies- ja johtamiskoulutusta keskijohdolle. Esimerkiksi henkilöstöjohtamisen tuotteistetun opetustoteutuksen voi toteuttaa kaikissa ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnoissa.

Koulutuksen aluksi tein kilpailija-analyysi pääkaupunkiseudun esimieskoulutuksista. Kilpailu esimieskoulutuksissa on kovaa. Tuotteistusalustana toimi Trello ja opinkin koulutuksen aikana käyttämään Trelloa kattavasti projektihallinnan välineenä. Tähänkin oli tyytyväinen.

Henkilöstöjohtamista opetukseen, liiketoimintaan ja hankkeisiin

Olen tuotteistanut henkilöstöjohtamista b to be liiketoimintaan, myös opetukseen ylempään ammattikorkeakouluun ja hanketyöhön. Olen oppinut koulutuksen aikana paljon tuotekehitystyöstä, tuotesuojauksesta, tekijänoikeuksista ja immateriaalijärjestelmistä.

Olen löytänyt uusia kumppanuussuhteita ja uskaliaasti avannut ovia uuden kokeilemiseen. Hyvä tuotteistustyö johtaa seuraavaan hyvään tuotteistustyöhön. Hyvä tuotteistus tehdään asiakaskeskeisesti. Se synnyttää uutta tietoa ja uusia tuotteita.

Asiakas on keskiössä

Tuotekehityskoulutuksen aikana olen pohtinut asiakkuuden arvoa Metropolialle. Keskeisiä kysymyksiä asiakkuuden kehittämiseksi Metropoliassa mielestäni ovat:

  • Kuka tiimeissä päättää kuka tekee asiakastyötä ja kuka asiakkuudessa touhuaa?
  • Lehtorin kuva on muuttunut työelämä toimijoiksi – tulevaisuuden vaatimus, miten tätä tuetaan?
  • Meillä on lupa tuotteistaa ja lähteä työelämätoimijoiksi
  • Tuotteistaminen on uusi syvyys lehtorien toimenkuvaan
  • Paras tilanne olisi, jos kaikki lehtorit osaisivat tuotteistaa osaamistaan itse
  • Jokainen asiantuntija on oman osaamisensa hallitsija, jokaisen opintojakson on oltava tuote.
  • Meillä toteutuksilla vierailevat sidosryhmät esimerkiksi yritykset ja julkiset organisaatiot vievät tietoa eteenpäin tulevina ostajina ja asiakkaina
  • Meillä Metropoliassa on lisättävä tuotekehitysosaamista.
Opetus toteutusten tuotteistamisen tärkeät kysymykset Metropoliassa mielestäni ovat:
  • Miksi Metropolian opetustoteutusten tuotteistaminen on tärkeää?
  • Opetusten tuotteistaminen systemaattisesti digitaalisiksi ja englanninkielisiksi tutkintojen vientiä varten
  • Valitaan potentiaalisten asiakkaiden joukko josta voi syntyä meille asiakkaita
  • Otetaan ensimmäinen kontakti tavalla tai toisella jo toteutusten kehittämisen muodossa
  • Lämmin vastaanotto ja kohteliaisuus opetustoteutuksilla ja tuo uusia asiakkaita sekä toimii hyvänä palvelukokemuksena
  • Hyvistä opetustoteutuksista jää hyvä maku suuhun opiskelijoille
  • Meidän omat resurssit niukkenevat, on entistä paremmin mietittävä mitä resursseilla tehdään, jotta saadaan hyvä lopputulos.
  • Tuotantoporukan pinnassa on oltava mahdollisuus saada tehdä itse.
Asiantuntijuus tuotteistuksen ytimessä

Asiantuntijoiden osaamista on vaikea tuotteistaa, sitä ei voi tehdä kuin asiantuntijat itse. Jos tähän luodaan ja panostetaan asiakkuudet syntyvät. Meidän täytyy synnyttää osaamis- ja innostus kiihdyttämöitä tähän työhön sekä luoda foorumeita, joissa asiantuntijat itse verkostoituvat työelämään. Tarvitaan myös uusia foorumeja, joissa tätä työtä tehdään näkyväksi. Tarvitaan mm. blogien kirjoittamista tästäkin työstä.

Opetuksen resursseilla tuotteistamista ei saada aikaan. Opetuksen resurssit voivat toimia pohjana, mutta eivät riitä vielä sellaisenaan tuotteistustyöhön. Myös osaamista on kehitettävä. Tuotekehitysosaaminen syntyy opiskelemalla aihetta.

Olen tuotteistanut henkilöstöjohtamisen osaamista tuotteiksi opetukseen, liiketoimintaan ja hanketoimintaan. Tuotteina liiketoiminnassa ja markkinoinnissa ovat Lähiesimies nyt ja Henkilöstöjohtamisen työkalut -koulutukset.

Kumppanuudet tärkeitä tuotekehitystyössä

Olen solminut uusia kumppanuuksia tuotekehitystyöhön liittyen. Näistä voisi mainita Työterveyslaitoksen kumppanuuden, yhteistyön Tamora yrityksen kanssa ja kehittämisen Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Kumppanuudet ovat tarjonneet mahdollisuuden uusien tuotteiden asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja uusien verkostojen hyödyntämiseen myös jatkossa. Kumppanuudet kehittävät tuotekehitystyötä. Hyvien innovaatioiden takana ovat kumppanuudet. Innovaatioita syntyy rajapinnoilla joita nyt solmitut kumppanuudet tarjoavat. Kumppanuuksien rakentaminen on tuotekehitystyössä tärkeää.

Tuotekehittämäni Lähiesimies nyt -koulutuksen blogisivut ovat ohessa ja siellä on myös ilmoittautuminen koulutukseen. Tervetuloa! Koulutuksessa hyödynnämme oppisopimusta rahoituksen muotona. Koulutus vastaa nousevan sukupolven johtamiseen ja esimiestyön kompetensseihin digitaalisuutta hyödyntäen. Koulutuksessa hyödynnetään Tamoran ja Metropolian kumppanuutta.

4.9.2016

Marjatta Komulainen

Ylempi ammattikorkeakoulu, Metropolia

marjatta.komulainen@metropolia.fi

puh. 040 136 9424

 

 

Lähiesimiestyön ammattilaiseksi

Uusi työ ja lähiesimiehenä toimiminen

Uusi työ muuttaa maailmaa. Sanotaan, että digitalisaatio muuttaa maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. Elämme aikaa, jossa reaktiivinen yritys on auttamatta myöhässä. Yrityksien lähiesimiehet ovat ratkaisevassa asemassa yrityksen strategian jalkautumisessa operatiiviselle tasolle.

Nouseva sukupolvi haluaa tehdä tulevaisuudessa työtä tiimeissä, vaikuttaa itse työhönsä ja suunnitella sitä itse. Ei kauaakaan kun Y-sukupolvi on isoimpana edustajan työelämässä. Koulutuksessa opetellaan erityisesti uusia esimiestaitoja.  Miten johdetaan nousevaa sukupolvea ja kuinka eri osaajat saadaan toimimaan yhdessä yhteisen päämäärän eteen. 

SITRA kertoo uudesta työstä osuvasti. Uusi työ on purskeista ja monimuotoista. Suurimpana haasteena uudelle työlle on jäykät, tuotantolähtöiset, teollisen yhteiskunnan rakenteet. Monimuotoisuudelle on annettava tilaa. Se näkyy joustavuutena ja eri rajapintojen ylittämisenä. Työ on polveilevaa ja sitä tehdään ubiikisti, aikaan ja paikkaan sitomattomasti. Yrittäjämäinen asenne on kasvaa.

Professori Karl-Erik Michelsen ohjesti Luovan tuhon johtajien ryhmää videoterveisin. Katso mitä strategisen johtamisen professori ajattelee uudesta työstä ja johtajuudesta.

Kaikki tämä vaatii aivan uutta johtajuutta. Lähiesimiehet ovat tässä ratkaisevassa asemassa. Osallisena omaan, että yhteiseen työhön. Sen tekemiseen, mutta yhtä lailla kehittämiseen. Tamora Oy ja Metropolia AMK järjestävät yhteistyössä Lähiesimiestön ammattitutkinnon. Se katsoo johtamista uuden työn näkökulmasta. Siinä yhdistyy digitaalisuus ja avoimen digitaalisen maailman mahdollisuudet. Samaan aikaan luottamus ja uudet työn tekemisen tavat.

Koulutus voidaan kohdistaa ja räätälöidä eri asiakaskohderyhmille: seurakunnille, yrityksille, kunnille, terveysalalle, tekniikan alalle, business ympäristöön. 

Yritys voi ostaa koulutuksen suoraan 3000 € +alv 24% tai sitten oppisopimusrahoituksena + 399 € +alv24%.

Koulutus järjestetään Tamora Oy:n ja Metropolia AMK:n yhteistyönä.  Katso lisää meistä oikealta linkin kautta.

Koulutus alkaa 7.11.2016 . Paikkoja on vielä jäljellä. Sovi yrityksesi kanssa ja ole yhteydessä.

lahiesimiestyo_juliste

ILMOITTAUDU MUKAAN!

Ilmoittaudu mukaan e-lomakkeella HAE MUKAAN